21.08.2018

Ajattelin tänään aloittaa meidän ihka oman valtion suunnittelun. Siitä tulee nimeltään Maaton. Maata sillä ei ole ollenkaan. Eikä järviä, merta, asukkaita tai mitään muutakaan oikeaa olevaa.

Velkaa sillä on. Ja paljon. Uskomattoman paljon.

Se on sellainen hieno virtuaalimaa. Se on olemassa vain Keskustammen ylläpitämässä neuroottisverkossa ja energiansa se saa Tolppamäeltä kumpuavasta tolloudesta. Tolppamäen rajattoman tollouden takia Keskustammea ennen pitää asentaa alitollosuodattimenylipäästin, jottei Keskustammi pääse kärähtämään ylettömästä tolloudesta.

Maattomassa jokainen tekee mitä haluaa, paitsi sitä mitä Kunkku sanoo. Erityisesti on kiellettyä tehdä mitään järkevää. Ensimmäiset uudisasukkaat meidän lisäksi tulevat Tolppamäeltä.

Valtiomuotona on tollismi.

Tästä tulee hieno valtio, joka toimii kuin kuivunut Vikurivirta

20.08.2018

Kohta puolen vuosisataa hihhulointia, eikä nenän päästä edes finnit ole kadonneet. Tällaista tämä mateleva elämä on.

Valtteriksi olen finnin ristinyt. Sen purppura puolipallo paistattelee auringossa kuin pihapoppelin purjoperhoset. Aamuisin se kurkkaa luolastostaan ja häipyy kuoren alle karkuun puolihuolimattomia poistoyrityksiäni.

Oikeasti en edes tosissani yritä saada sitä satimeen, pitäähän senkin saada elää säälittävää elämäänsä. Enkä oikein kurjempaa eloa keksi kuin minun perunanuijassa majailu, tai no, ehkä keksin muutaman…

Taidan tänään tunkea pitkään ruhooni Sellilän seisovan pöydän sekametelisälää. Se on kuuluisa kilometrin pitkästä pöydästä, johon kerätään kerran vuodessa kaikki jämäruoka, mitä edelliseltä vuodelta on roskiin heitetty.

Saa Valtteri pitää pirskeet seuraavana päivänä ja kutsua kenkkulit kaverinsakin rasvaiselle tarjottimelle. Röyh.

19.08.2018

Raha kasvaa puussa, siksi minulla on rahapuu.

Rahapuussa näkyy kolikkokekkulin kieromieli ja jokainen lehti venkuroi suuntaan jos toiseen. Kun en tiedä mikä venkura milloinkin mihinkin suuntaa, on parempi olla itse venkuroimatta.

Mutta se puunrunko ei venkuroi. Se kasvaa aina ylöspäin, kohti kaunista Telluksen taivaankantta.

Jos siis pidän kieron katseeni aina kohti runkoa, tiedän mihin ne rahapuun lehdet tulevaisuudessa sojottaa. Ja sinne tällainen kekkuli kuoriainenkin pienet oravanluomat kirppunsa kipasuttaa.

Taidan kuskata yhden pikkupuun porho Pösilölle, kun ei se osaa edes omaa ponttoonipuljuaan ohjastaa muualle kuin kaunislehdon kaivoon.

Voi sitten vastavuoroisesti kumota tämän Koppiksen kolpakon kukkuralleen.

18.08.2018

Kinkkilään kehtaisi kiikuttaa kukkurallisen kiikkeriä keinuja. Kovasti kehuvat kotoista käden kaivertamaa koloa kuusikeinussa. Koivukin kurottaa kuormaan, koska kulhot kovertuu ketterämmin kovemmasta kepistä.

Koppava konstaapeli kukkoili keskiviikkona kun kuormaa kasasin. Kehtasi käkättää kolmasti. Kappas kun kissalan kukkaro kapeana kotiin kieppui, kuormaa kun kehuivat kokolailla komiasti kiinnitetyksi.

Keppiäkään Koppiksen kärrystä koskaan kellahtanut kanveesiin.

Kukkeliskuu kurkottakaa korkealle.

17.08.2018

Pää täynnä tohjoa, joka raastaa korvanlehtiä kohti pohjoisen kalossimaata. Tulivuoren nestemäinen kuukohmelo uhkaa keittää yliskamarini kriittisen pisteen kuumemmalle puolelle.

Josko työntäisin kupolin jäävesitynnyriin, ei tarvitsisi käyttää takapihan ydinvoimalaa jalkamehukeiton keittämiseen.

Basiliskojen kevlarvahvisteisten raastinrautojen terät on selvästi teroitettu Simasepän pillipajassa pilkkahintaan. Taidan käydä kaupasta kolmetoista kurkkua ja antaa omani vaihdossa kauppiaalle. Päivän vietän kolossa.

16.08.2018

Meidän länsinaapuurin lemppariruoka on porkkanavartaassa naftakärvennetyt silakkavaahtokarkit, niillä on aina kylmä, eikä niiden yläkerrassakaan ole ketään kotona.

Kävin taannoin koputtamassa lehmänkellolla niiden ovea, eikä kukaan avannut ikkunaa. Ovimatto haisi pilaantuneelle silakalle ja porkkanaa oli kaikkialla.

Nyt ne yrittää lämmittää mieltään kärventämällä nelipyöräisiään. Ehkä ne funtsii, että niiden tekemät kiesit ei muuhun kelpaa. Ja oikeassahan ne on.

Sen kerran, kun yhtä lainasin käydäkseni Huikulassa, se kyykähti Kolmen koukun kolpakon ojaan vikisten kuin lentävä porsas. Ei siitä saanut edes kinkkusiivuja. Onneksi hävittävät moiset.

15.08.2018

Käytiin yöllä Toukan kanssa tähtijäähyllä. Tähtijäähyllä ryömitään alakorven ylärummun kautta Hippelihööhön ja sieltä hypitään takaisin Ryönäälle takaoven alakahvan kautta.

Välillä saa kaivaa kolmetoista poteroa paikallisen Pullamestarin pikkupihalle, mutta sitä ei ole pakko tehdä mikäli pomppii kolmella varpaalla ja neljällä jalalla kohti kuunsirppiä kolmen ja neljän välillä aamuyöllä.

Tein molemmat, mutta Toukka luisteli molemmista huutamalla hulahuuta omena suussa ja munakoisoa korvissa. Molemmat päästiin kuitenkin perille ilman Isoherkun jeesiä.

Nyt voikin nukkua päivän.

14.08.2018

Puhelin on parsakaalin jatke banaanipellossa. Se ei toimi kuitenkaan silloin kun pitäisi ja maistuu raakana kissanhiekalle.

Tänään on pakko tehdä retki läheiseen romukauppaan ja hakea hilatsydeemivitkuttimia uuttaa viestintäkonkelia varten. Vien sen isoegoherroille Tolppamäelle ja käsken tuupata kallion sisään konepellin alle.

Alkaa niiden palvelut toimia vaikka maatuskat yrittää estää. Tänne ei tulla hillumaan kuin Niilon sukkaan.

13.08.2018

Koppakuoriaisen päiväkäsky 13/8/2018

Näkkäri on hyvää, mutta se on tylsän muotoinen. Toukka keksiköön tämän päivän aikana minulle näkkäripallonpyörittäjän.

Inkivääri on terveellistä, pahempaa kuin Haggis ja sen kuoriminen on yhtä tylsää kuin shakkipelin katselu. Toukka saa luvan rakentaa myös inkiväärinkuorenpikapoistajan.

Loppupäivä ajellaan speedomaitopurkilla ympäri lähistön suurinta muurahaispesää ja lauletaan Dirlandaata.

12.08.2018

Toukan ensimmäiset blogiaatokset

Tarttisi huoltaa meidän ydinkäyttöinen, metaaniavusteinen liitoleipälauta. Olen säästänyt kolmetuhatta kiloa hapanta piimää, ruiskänttyä ja herneitä. Eiköhän niillä saa prosessin taas paukkumaan. Päästään Koppiksen kanssa elvistelemään Kolera-altaaseen.

Miksiköhän multa puuttuu häntäpäästä sentti? Jaa-a, no se kasvaa takaisin.

11.08.2018

Huomenta, Toukka huikkaa laiskasti Koppakuoriaiselle.
Huomenta vaan, Koppakuoriainen vastaa.

Ruvetaanko pitämään päiväkirjaa? Viriilinä koppiksena voisit perustaa meille blogin, eiks jeh.

Ööö… blogin? Meinaatko, että tämä kumisaapas ei riitä meille ja tarvitaan koko kortteli?

Idiootti, blogi on jonkun hipsterihörhön keksimä nimi nettipäiväkirjalle. Halusi varmaan myydä vanhan homeisen päiväkirjansa ja keksi sienikeittoa syötyään sille uuden nimen.

Aaa, okei, no sitten. Mä väsään.

Roketti, saat palkaksi vanhentunutta juustonkänttyä jääkaapista.

Oke

Näin alkaa Toukan ja Koppakuoriaisen blokkaus.