20.06.2019

Olemme miettineet pitkään miten saisimme meidän turskabisneksessä mahdollisimman helposti etumatkaa kilpailijoihin. Kaikki normaalit kilpailuetuhimmelit ja hommelit olemme jo tehneet ja etumatkaa saaneet, mutta lisääkin saisi olla.

Maattomassa on eräs uskottomien yhdyskunta nimeltään Evästäjät. Kun seurailimme Evästäjien touhuja, saimme idean. On henkilöitä, joilla on luontainen kyky karkottaa asiakkaat. Eräskin Evästäjissä oleva henkilö on tuttu siitä, että aina kun hän avaa suunsa julkisuudessa, eroaa melkoinen joukko Evästäjien jäseniä. Ja se maksaa Evästäjille paljon. Edellisenkin suun avauksen kustannus Evästäjille on vuositasolla luokkaa puolimiljoonaa ropoa.

Olemme olleet idiootteja, kun emme ole tajunneet millaisen helmen Evästäjien vastustajat ovat keksineet. Me tietenkin etsimme henkilöitä, joilla on tuollainen samanlainen luontainen kyky ja teemme heistä haluamamme alan asiantuntijoita, jotka tunnetaan hyvin julkisuudessa. Tietenkään emme itse palkkaa heitä, vaan olemme taustalla tukijoina. Sen jälkeen varmistamme saunailloissa heille loistavia suosituksia ja vinkkaamme kuinka hyviä he olisivat joidenkin kilpailijoiden palveluksessa.

Eipä aikaakaan, kun meidän turskabisneksen kilpailijat ovat palkanneet heidät. Loppu onkin sitten niiden bisnesten alamäkeä ja meidän kassan entistä heleämpää kilinää.

18.06.2019

Koska Maattomasta uhkaa Alamäen maastapoistumisveron vuoksi tulla vankila, rupesimme Toukan kanssa miettimään miten vankilassa voisi tienata. Jotain bisnestähän siitäkin tilaisuudesta kannattaa repiä.

Palasimme tuotekehityksen ja myynnin alkulähteille. Ensimmäiseksi mietimme mikä ongelma vankilassa olevilla on ja toiseksi miksi ne ostaisivat meiltä sekä onko heillä rahaa ostaa meidän tuotteita tai palveluja.

Ensimmäinen on helppo. Kaikkein eniten vankilassa olevat haluavat sieltä pois. Siinä onkin ongelmaa kerrakseen. Tässä tapauksessa tuo on hieman helpompi ja onneksi jopa laillista toteuttaa. Maattomasta pääsee pois uuden lain tultua voimaan edelleen ihan laillisesti, se vain maksaa. Meidän pitää siis miettiä miten se maksu, tai edes osa siitä, saadaan ohjattua meille, eikä valtiolle.

Toinenkin on tällä kertaa helppo. Ostavat siksi, että säästävät ja pääsevät samalla pois tulevasta Maattomasta. Kuka nyt vankilassa haluaisi asua. Erityisesti jos vankilan isäntänä on puolue nimeltä Tasurit ja sen pomottomana Aimo Alamäki.

Ongelma on helppo ratkaista. Me pidämme huolen, että Maattomasta muuttava henkilö on muuttohetkellä varaton. Tyhjästä on verottajan vaikea nyhjästä. Huonoja bisneksiä on paljon, eikä mikään laki estä ketään tekemästä sijoituksia, joissa menettää rahansa. Menettävät rahansa meidän puljuille.

Koska Maattomasta muuttava henkilö todennäköisesti haluaa, että hänellä on muutettuaankin vähintään sama varallisuus ja mielellään enemmän, meidän ulkomailla toimivat puljut neuvovat tuota henkilöä tekemään loistobisnestä. Paras tapa on tietenkin näyttää ihan käytännössä mitä ei kannata tehdä, eli ne meidän puljut tekevät puolestaan niitä surkeita sijoituksia ja huonoa bisnestä. Siinä samalla menettävät varansa neuvottavan puljuille.

Toki se henkilön alkuperäinen varallisuus jäi tässä kohtaa Maattomaan, mutta se voidaan jälkikäteen siirtää myös pois vankilasta ihan laillisesti ja kiertelemättä normaalina bisneksenä. Normaalissa bisneksessä kun kukaan ei muuta mihinkään, joten sitä ei myöskään veroteta samalla tavalla.

Lopputuloksena Maaton on vain varallisuusvankila, josta varallisuus pääsee pois ihan yhtä helposti kuin ennenkin. Maattoman valtio ei hyödy yhtään mitään, päinvastoin joutuu vain lisäämään kuluja koko hässäkän takia ja kaupan päälle Maaton saa vielä maineen maana, joka on vankila ja johon kukaan ei halua tulla, saatika sitten investoida roposiaan. Tulee mieleen yksi toinen maa Aasilan mantereella, jolla on samanlainen maine.

16.06.2019

Niin siinä sitten kävi. Ei laiska jaksanut. Pellervon veri veti sohvalle ja jäi viettämään rokulia. Todennäköisesti lopun iäkseen. Eipä siinä mitään. Hirveiden oli jo aikakin vaihtaa pomotonta. Laiskan johdolla ei pitkälle pötki.

Meri Ohari, Hirveiden uusi pomoton. Ainoa joka edes yritti saada Pellervon ylös sohvalta. Turhaan. Ei auttanut edes se, että uhkasi laittaa Pellervon kännykän karenssiin.

Ohari sopii meille Toukan kanssa oikein mainiosti. Tekee mitä sanomme ja jos ei, laitamme kännykän jäähylle. Koska Ohari on melko nuori, ei hän osaa elää ilman luuriaan. Ohari oli joskus jalkapalloilija, mutta ei enää. Ei pysynyt pallo hallussa, eikä pysy edelleenkään. Ei pysy, vaikka liimaisi kiinni.

Jalkapallon lopetettuaan hän ryhtyi yleisurheilemaan. Luontainen valinta sellaiselle, joka ei osaa päättää mistään mitään. Kun ei osaa päättää, pitää harrastaa vähän kaikkea, eli yleisurheilua. Sama linja on odotettavissa Hirveissäkin Oharin pomottaessa. Roiskivat sinne tänne ja ehkä myös tuonne saamatta mitään aikaiseksi. Eivät saa aikaan myöskään vahinkoa. Sopii meille.

Onneksi on Meri Ohari.

14.06.2019

Tiedät varmaan millainen on kääntötakki? Sellainen takki, jota voi pitää sekä oikea- että nurja puoli näkyvillä. Maattomassa on yksi puolue, joka on tunnusvärin sijaan ottanut kääntötakin tunnusvaatteekseen.

Kepulit.

Kepuleilla ei ole mitään slogania tai tunnusväriä. Parhaillaan käyttävät vihreää, koska ilmastoasiat ja luonto sattuu olemaan hiphop juuri nyt. Heidän pääperiaatteen mukaan yrittävät vain tasapainoilla eteenpäin. Ei voisi periaate paremmin kuvata Kepuleita.

Tasapainossa pysyminen onkin Kepuleille kaikkein tärkein taito. Pyörivät piruettia takinkäännön lomassa, yrittäen kilpaa muuttaa suuntaa päivän lööppien mukaan. Siinä vauhdissa hieman kokeneemmatkin tasapainoelimet joutuvat koetukselle, varsinkin kun Kepuleiden jäsenet ovat korpimaillaan tottuneet lisäksi keittelemään ja maistelemaan kaikenlaisia keitoksia kuustensa suojissa.

Kääntötakkeihin ovat kirjoilleet kuitenkin puolueen logon, joka on hieman neliapilaa muistuttava hyrrä. Takin taskussa heillä on aina täsmälleen logon näköinen oikea hyrrä, nimeltään Kepulaattori. Kepulaattori on Kepuleiden tärkein työkalu. Silloin kun eivät tiedä mihin suuntaan tasapainoilisivat, eli aina, pyöräyttävät Kepulaattoria ja tasapainoilevat sen lehtien osoittamaan suuntaan, eli kaikkialle. Näin myös ajautuivat laittamaan hynttyyt yhteen Aimo Alamäen Tasurien kanssa, vaikka se tietää Kepuleille aiemman ääniromahduksen uusimista seuraavissa vaaleissa. Ei ehkä Maattoman puoluekentän historiassa se älykkäin liike.

Jallu Simala.

Kepuleiden pomoton. Kotoisin Maattoman pienestä saaresta nimeltään Vetelä. Vetelä on saanut nimensä siitä, että se on itseasiassa Maattoman suurimmassa järvessä oleva kelluva saari, joka pyörii ja vaihtaa paikkaansa jatkuvasti. Varttuessaan Vetelässä Jallu oppi jo pienestä pitäen muuttamaan suuntaa jatkuvasti sekä keksimään asioita, jotka joku muu oli jo keksinyt. Keksinnöt olivat tarpeen saarella, johon ei ollut liikenneyhteyksiä, ei sähköä, vettä tai viemäreitä. Jallu onnistui jopa myymään niitä kohtalotovereilleen. Myöhemmin veri veti luontaisesti Kepuleiden riveihin.

Jallun ongelma on se, että hän tykkää lentää korkealla. Sekä fyysisesti, että mielikuvituksessaan. Hän ei ymmärrä, että muiden mielestä on aika epäreilua olla hippaa henkilön kanssa, joka lentää karkuun korkeuksissa, jatkuvasti suuntaa muutellen. Jopa äänestäjät hylkäsivät Kepulit edellisissä vaaleissa, kun eivät halunneet jatkaa epäreilua Jalluhippaa.

Kepulit – ja Kepulaattori.

12.06.2019

Maattoman ainoa järkevä puolue on Kokkarit.

Kokkarit on yleispuolue, joka valitsee kaikkien muiden oikeat rusinat omaan ohjelmaansa. Oikeat rusinat ovat sellaisia, joissa on järkeä eikä aatetta. Vaikka Kokkarit ottavatkin rusinoita muilta, eli tavallaan ajavat samoja asioita kuin muut, ei Kokkareilla ole sen enempää kannattajia kuin muillakaan. Kansan järki kun on järjettömän järjetöntä, ainakin mitä yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin tulee.

Kokkareilla on myös yksi melko iso ongelma. Kokkarit ovat rikkaiden kekkerit. Koska Kokkarit tykkäävät järjestää kokkareita ja kokkareissa on aina tarjolla ruokaa ja juomaa, joka näyttää hienolta, pidetään Kokkareita rikkaiden puolueena. Sitähän se ei oikeasti ole, koska Maattomassa ei rikkaita ole, kiitos muiden puolueiden.

Muut puolueet yrittävät pitää Kokkarien jäsenmäärän pienenä säätämällä hyvätuloisille lisää veroja ja maksuja aina kun mahdollista. Eivät vain tajua, että ne verot nostavat aina myös pieni- ja keskituloisten kuluja. Nimittäin kun hyvätuloisten verot nousee, haluavat he lisää liksaa. Suurempi liksa heikentää firmojen tuloksia, jolloin firmat nostavat hintoja. Ja hintojen korotukset maksavat ne pieni- ja keskituloiset, kun marssivat maitokauppaan.

Kokkarit kunnioittavat vain yhtä asiaa – pilkkua. Toisin kuin muut puolueet, he eivät jää notkumaan pilkun jälkeen pikkutunneille, koska se ei tuota mitään. Jos et ole onnistunut ennen pilkkua, et onnistu sen jälkeenkään.

Aina kun muut puolueet ovat ryssineet Maattoman talouden tai me olemme Toukan kanssa olleet koulutuspäivillä liian kauan, kutsutaan Kokkarit kehään. Kohta se aika koittaa taas. Kokkareiden väri on sininen koska puolueen ensimmäiset kokkarit pidettiin laivaristeilyllä.

Kokkareiden pomoton on Pietari Orava

Pietarin olemme valinneet Kokkarien keulakuvaksi, koska hän on mahdollisimman hajuton ja mauton, eikä siksi jää oikein kenenkään mieleen. Lisäksi hän tekee mukisematta juuri niin kuin sanomme. Kaiken kukkuraksi hän omaa lähes supervoimiin rinnastettavan taidon kumartaa ja pyllistää samaan aikaan samaan suuntaan ja samalle henkilölle. Sitä jos jotain kutsun supervoimaksi.

Pietari ei myöskään ole missään asiassa erityisen hyvä, joskaan ei myöskään huono. Tästä on erityistä etua, koska hän ei pääse sotkemaan asioita, vaikka haluaisi. Koska ei osaa. Eikä myöskään ryssi asioita, koska osaa kuitenkin juuri sen verran, että saa pidettyä kaarnalaivan tyynellä pystyssä. Pietari rakastaa kokkareita, niitä joissa on tarjoilu kunnossa.

Kokkarit – Luotamme pilkkuun.

10.06.2019

Ajattelin tänään aloittaa Maattoman puolueiden esittelyn.

Viimeaikojen tapahtumien valossa lienee paikallaan esitellä ensimmäiseksi puolue, joka johtaa Maattoman nykyistä hallitsematonta. Turha puolue toki, kuten kaikki muutkin.

Puolue on Tasurit.

Tasurien tavoitteena on tasoittaa kaikki mahdollinen, todellakin kaikki. Tasoittaessaan Tasurit eivät tajua, että energiaa syntyy vain, jos on vastakohtia, eroja ja jännitteitä. Tasoittaessaan Tasurit tuhlaavat energiaa ja tuhlaavat paljon. Eivät myöskään ymmärrä, että jos joskus pääsevät tavoitteeseensa, ei Maattomassa ole enää energiaa, eikä ole enää Maatontakaan. Onneksi eivät koskaan pääse tavoitteeseen.

Tasurit ovat myös taitavia kuppaaman ja tekevät sitä aina kun voivat. Siksi heidän tunnusvärikin on punainen. Koska Tasurit yrittävät tasoittaa kaiken, yrittävät he myös varmistaa, että kaikilla Maattomassa on yhtä paljon kaikkea, myös verta. Eivät ymmärtäneet, vaikka Maattoman parhaat lääkärit yrittivät iskeä Tasurien suoneen, että kaikilla ei voi olla yhtä paljon verta. Jatkavat siis edelleen kuppausta ja yrittävät tasoittaa veretkin.

Tasurilla on toki myös johtaja, eli pomoton. Nimi on Aimo Alamäki.

Aimo Alamäki on ollut aikoinaan meillä töissä ammattiyhdistyksessä. Oli kunnes aloitti lakon, jonka lopettamisen ehtona oli Maattoman korkeimman vuoren tasoittaminen. Oli kuulemma väärin, että vain ne voivat nauttia vuorten kauniista maisemista, jotka työskentelevät näköetäisyydellä. Aimo itse työskenteli niin pitkällä, ettei vuorta nähnyt. Siirsimme Aimon tolppamäelle, ansaitsi tollon pestin.

Aimolla on uskomaton kyky saada homma kuin homma kusemaan. Siis kusemaan ja kunnolla. Kukaan muu Maattomassa ei ole kyennyt luomaan yhtä uskomatonta mielikuvitusmaailmaa kuin Aimo. Kun Aimon pistää hommiin, on alamäki jyrkkä ja liukas. Siksi me käytimme Aimoa ennen ammattiyhdistyksessä. Kun halusimme jonkin asian rojahtavan ja lujaa, Aimo oli meidän mies.

Nyt Aimo on meidän ongelma numero yksi. Maattoman pulkka on Aimolla ja pulkka kohta Aimon rinteessä. Jälkikäteen ymmärrän Aimon halun tasoittaa se vuori. On tajunnut, että kaikki mihin hän koskee, löytää sen jyrkimmän rinteen. Tietenkin ainoa järjetön ratkaisu hänen päässään on tasoittaa rinteet ja pitää pulkka. Ei vaan tajua, että pulkalla ei sen jälkeen ole mitään arvoa, kun ei ole rinteitäkään. Mitä nopeammin tajuaa, sen parempi Maattomalle. Ja jos ei tajua tajuttomuutta, niin ennen pitkää tajuttomat äänestäjät tajuavat.

Tasurit – Kohti rinteetöntä huomista.

08.06.2019

Maattomassa on tähän asti ollut vain kaksi puoluetta, molemmat turhia. Istuimme Toukan kanssa illalla saunabaarissa kiroamassa lomamme aiheuttamaa poliittista soppaa. Kun olimme vannoneet, että emme enää ikinä lomaile (kutsumme lomia jatkossa koulutuspäiviksi), mietimme miten saisimme sopasta sellaisen sirkuksen, jota kansalaiset pitävät enemmänkin viihteenä kuin politiikkana. Viihteen varjolla voi nimittäin tehdä mitä vaan ilman, että ketään kiinnostaa sen jälkeen, kun popparit ja limpparit on loppu.

Kutsumme politiikkaa jatkossa saippuaoopperaksi. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että voimme käsikirjoittaa koko sopan ja vieläpä julkisesti sanoa, että koko homma on meidän käsikirjoittama. Koska koko homma on käsikirjoitettu, voimme myös kertoa kansalle heidän vuorosanansa. Kansa jopa kisaa siitä kuka pääsee sanomaan ne meidän käsikirjoittamat sanat.

Saippuaoopperassa on sekin hyvä puoli, että se on kaupallista. Sillä voi siis tahkoa rahaa ihan julkisesti ja laillisesti. Politiikka olisi tuohon tarkoitukseen hieman huono, koska siihen liittyy kaikenmaailman typeriä, ansainnan estäviä lakeja, jotka me olemme itse tainneet kirjoituttaa joskus hetkittäisen hulluuskohtauksen aikana.

Saippuaooppera tarvitsee paikan, johon oopperan tapahtumat sijoittuvat, organisaatiot, eli tässä tapauksessa puolueet ja muut sidosryhmät ja tietenkin tarinan päähenkilöt. Tämä osa on helppo, koska kaikki tapahtuu oikeasti Maattomassa ja pääosissa ovat sen kansalaiset ja silmäätekevät. Koska Maaton saattaa olla monille ulkopuolisille hieman vieras, esittelemme nuo kaikki tulevina päivinä.

Kahden puolueen ooppera ei myöskään oikein pysy meidän makuun riittävässä epätahdissa, joten turvataksemme sopivan tahdittomuuden teemme Maattomaan lisää puolueita. Esittelemme nekin alkupöhinöissä. Toki jätämme jokereita, joita voimme paljastaa ja valjastaa myöhemmin, jos oopperan luritus menee muuten liian mollivoittoiseksi.

Vielä pitää keksiä saippuaoopperalle nimi…pitänee mennä takaisin saunaan…

09.10.2018

Tajusimme aiemmin Toukan kanssa, että Maattomaan on tulossa jääkausi. Tämä ilmaston lämpeneminen on osa luonnon kieroa suunnitelmaa antaa koko tällä pienellä pallolla asuvan poppoon luulla, että ilmasto olisi jotenkin pysyvästi lämpenemässä. Paljastimme luontoäidin juonen ja löysimme historiasta faktat sille, että todellisuudessa tämä lämpeneminen aiheuttaa jääkauden Maattomassa.

Meidän pitää toimia, kun vielä on mahdollista. Sen sijaan, että yrittäisimme viilentää Maattoman ilmastoa, tavoitteenamme on varmistaa, että se varmasti pysyy lämpimänä. Tarvitsemme pattereita, paljon pattereita, todella paljon pattereita. Niin paljon pattereita, että pystymme lämmittämään kaikki Maattoman maat ja vedet.

Patterien hankinta on helppoa, ei muuta kuin lämmityskaapelia sun muuta sälää  maahan ja vesistöön sen minkä ehtii. Hieman haasteellisempaa on energian saanti tuon jokusen sadan tuhannen neliökilometrin lämmittämiseen. Mitään saastuttavaa energiaa emme käytä, koska meistä on kivempi asua puhtaassa kuin paskassa.

Ydinvoima on meillä yksi tärkeä energianlähde, mutta sen me romutamme jahka saamme muuta käyttöön. Tärkein energianlähde on säteily. Siis se auringon tuottama, suoraan tai välillisesti. Aika pieni osa auringon energiasta on saatavilla täällä maankamaralla ja tämä pirun pallo vielä pyörii, joten saamme sitäkin vähää energiaa vain puolet vuorokaudesta.

Menemme hakemaan energian avaruudesta. Siellä ei ole yötä eikä päivää, pinta-alaa on hieman enemmän kuin täällä pallolla, eikä nuo ainaiset pilvetkään häiritse. Ronttaamme avaruuteen tsiljoona energiakeräintä, pinta-alaltaan about Maattoman verran. Keräämme sen energian solmukohtiin siellä avaruudessa ja lähetämme isoina energiasäteinä Maattomaan. Täällä maan kamaralla energia valuu meidän lämmittimiin ja kohta on Maaton lämpimänä kesät ja talvet. Eikä pääse jääkausi jylläämään. Helppoa tämä energiahomma.

07.10.2018

Maattomassa kaikki toimii kuin rasvatut salamat. Universumin tehokkain valtio. Meillä on julkinen salaisuus, joka on kirjattu perustuslakiin.

1 luku

1 §

Ole laiska.

Selkeästi kirjattu, etten sanoisi. Takaa meille ylivertaisen tehokkuuden verrattuna muihin. Lisäksi tekee meistä reippaasti kekseliäimmän tai hienommalla jargonilla sanottuna innovatiivisimman kansan mitä pallomme päällään kantaa.

Miksi?

Koska laiskan on pakko keksiä aidosti ja kokonaisuuden kannalta helpompia tapoja tehdä asiat. Helpompi tapa on aina tehokkaampi, kunhan sitä tarkastellaan koko höskän kannalta. Esimerkiksi huono laatu ei tuo tehokkuutta, koska korjaamiseen kuluu resursseja. Yleensä asiat kannattaa tehdä vain kerran. Kun ei itse laiskuuttaan viitsi tehdä, pitää keksiä keino miten hommat hoituu ilman tekemistä.

Maattoman autoilla huristellaan kymmeniä vuosia, eivätkä kännyköiden lasit mene rikki. Tietokoneitakin voi oikeasti päivittää osissa, ilman että tarvitsee vaihtaa koko rohjoa parin vuoden välein, kun jokin osa on jäänyt kehityksessä jälkeen. Sukkiin ei tule reikiä ja pesukonekin käy ja kukkuu vielä viidenkymmenen vanhana. Paperia meillä ei enää ole, ei edes vessassa.

Toukan kanssa kehitimme myös tekoälyttömän. Se ei tee muuta kuin penkoo kuukkelista ihmisten ärsytyksen aiheita. Kun joku ärsyttää, se johtuu usein tehottomuudesta. Siinä taas on sauma keksiä jotain mikä tuo lisää tehokkuutta ja lisää massia, koska laiska ostaa asioita, jotka mahdollistavat laiskottelun.

Olemme aidosti laiskoja ja ylpeitä siitä.

05.10.2018

Toukka pyysi, että pelastaisin meidän ammattiyhdistyksen konkurssilta, joka uhkaa hamaan tappiin jatkuvasta lakosta. Väitti hommaa vaikeaksi. Helppoa kuin heinänteko.

Joskus aiemmin totesin, että meillä on ammattiyhdistys, joka lupaa duunareille, että he voisivat tehdä unelmoimaansa työtä ja saada siitä niin huimaa liksaa, ettei heidän enää tarvitse tehdä työtä, josta unelmoivat.

Käytetään tuota. Tarjotaan duunareille duunia.

Koska firmat näyttävät tajunneen, että saavat meidät kyykkyyn jatkamalla lakkoa ikuisuuteen. Voivat sopivassa kohtaa lakkauttaa firmat, siirtää toiminnan uuteen  firmaan ja palkkaamisen sijaan käyttää vain duunareita, joilla on toiminimi. Maksavat lisäksi puolet vähemmän niille uusille duunareille. Lopputuloksena sanovat heipat ammattiyhdistyksille. Vaan eipäs onnistu.

Meistä tulee niiden kilpailijoita.

Pistämme myös firman pystyyn, jonka ammattiyhdistys omistaa täysin. Sanomme duunareille, että sen naurettavan pienen lakkoavustuksen sijaan voivat halutessaan tulla meille duuniin ja saavat korvauksena puolet aiemmasta liksasta. Lupaamme lisäksi, että kun lakko on ohi, nostamme liksat taas entiselleen ja mikäli heidän vanha firma on mennyt konkkaan, voivat jäädä meille duuniin. Hädissään tarttuvat täkyyn.

Lakko ei tietenkään lopu koskaan, se on helppo varmistaa.

Kohta meillä on kasapäin firmoja, joissa duunarit tekevät puoleen hintaan duunia ja me tahkomme hilloa kuten ennenkin. Sitä mukaa kun duunarit huomaavat vanhojen firmojen menneen konkkaan ja uusien ottavan vain toiminimellä duunareita, heille iskee kostonhimo ja haluavat pestä ne uudet firmat ja haalia niiden asiakkaat. Kostonhimossaan eivät edes huomaa tekevänsä duunia pilkkahintaan.

Mikäli jossain kohtaa huomaavat homman oikean juonen, voimme aina perustaa ammattiyhdistyksen ajamaan heidän asiaa.

03.10.2018

Törmäsimme ongelmiin meidän puljuryppään kanssa. Meidän omistuksessa on jo niin paljon puljuja, että ne tekevät väistämättä bisnestä myös keskenään. Siinähän ei sellaisenaan ole mitään ongelmaa, mutta Maattoman verottajasta, eli meistä on tullut ahne.

Meidän verottaja haluaa nyhtää hilloa puljujen välisestä kaupasta yhä enemmän. Lisäksi joku kummallinen, meidän vetämä kilpailuvirasto väittää, että olisi jotenkin ongelmallista, kun meillä on monta saman alan puljua, jotka samalla kilpailevat keskenään ja ovat saman omistajan ohjauksessa. Meidän mielestä siinä ei ole mitään ongelmaa.

Koska meidän toinen puoli on kuitenkin jääräpäisesti sitä mieltä, että meillä on ongelma, pitänee se ratkaista. Matkustimme pohjoiseen saunomaan ja miettimään.

Kolmantena päivänä olimme sen verran väsyneitä saunomiseen, että vaatehuoltokin tuotti tuskaa. Olimme lähdössä paikallisten silmäätekevien tilaisuuteen, johon piti pukeutua hieman paremmin. Omaa ja toukan paitaa silittäessäni, ilman korvausta, se kolahti. Mankelifirma.

Mankelifirma on muuten ihan samanlainen firma kuin mikä tahansa muu, mutta se ei tuota voittoa. Se on siis tavallaan hyväntekeväisyysfirma. Koska se tekee hyvää, sitä ei tietenkään edes Maattoman verottaja kehtaa verottaa.

Kilpailulliset ongelmat ratkaisemme sillä, että mankelifirman omistaa aina kaksi tai useampi keskenään kilpaileva pulju. Koska mankelifirma ei tuota voittoa ja tekee yhtä lailla hyvää omistusosuuksiensa suhteessa kaikille omistajilleen, ei sitä voida mitenkään pitää kartellina. Kätevää. Emme siis maksa veroja ja voimme sopia kilpailijoiden kanssa mitä tahansa. Aina kun löytyy uusi sovittava asia, perustamme siihen tarkoitukseen mankelifirman. Kätevää.

Tästä lähtien meillä on ammattiyhdistysten lisäksi vain mankelifirmoja.

28.09.2018

Mietimme Toukan kanssa miksi meidän Turskabisnes on niin menestyvä. Tahkomme rahaa kaikesta mitä teemme. Saamme myytyä mitä tahansa, vaikka meillä ei olisi mitään myytävää. Ja kaiken huipuksi asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Meillä on salainen ase. Niin salainen, ettemme itsekään tienneet mikä se on. 

Ensin luulimme kaiken johtuvan siitä, että meidän tuotteet ja palvelut ovat parempia kuin muiden. Eivät ole. Sen jälkeen ajattelimme, että sen on pakko olla parempi laatu. Tutkimme asian. Ei ole. Ovat usein jopa huonompia laadultaan. Kaiken kukkuraksi ovat lähes poikkeuksetta kalliimpiakin kuin muut vaihtoehdot. Paskaa, halvalla tuotettua, laadukkaaseen hintaan. Hyvä meille, huono asiakkaalle. Silti ovat tyytyväisiä.

Koska kyse ei ole tuotteeseen tai palveluun liittyvistä ominaisuuksista, taian on pakko olla meissä. Nyt olemme jäljillä.

Olemme molemmat aika hyviä puhumaan ja syöllämme joskus jotain ymmärrettävää tekstiäkin meidän markkinointihommeleihin. Toisinaan joku katsoo meidän videoitakin. Eli kyseessä on pakko olla meidän taito puhua. Ei ole. Ei ketään kiinnosta meidän jutut, eikä varsinkaan ajatukset. Ketään ei ylipäätään kiinnosta muiden jutut. Kaikkia kiinnostaa ensisijaisesti omat jutut. Kaikki haluavat saada oman äänen kuulumaan. Oman asian esille. Omat ongelmat esille.

Olemme olleet tyhmyydessämme kilpailijoita viisaampia.

Koska meillä ei oikeastaan ole mitään järkevää sanottavaa, emmekä ole muutenkaan mitään Einsteinin jälkeläisiä, olemme tietämättämme vain kuunnelleet mitä asiakkaat sanovat ja toistaneet samat sanat heille. Ja he ovat haltioissaan. Niin haltioissaan, että ostavat mitä tahansa. Koska joku kuuntelee heitä. Heidän ongelmia ja heidän ääntänsä.

Parasta kaikessa on, että kuunneltuaan meidän äänellä omia sanojaan, omia ongelmiaan, he alkavat miettimään asiaa ja keksivät siihen itse ratkaisun. Ja me myymme sen ratkaisun heille. Ja he ostavat – sen turskan. Koska se oli heidän itsensä keksimä.

Turskabisnes on lopulta melko helppoa.

26.09.2018

Hei pomo, oletko tullut vedätetyksi? Voitko onnitella itseäsi siitä, että olet onnistunut palkkaamaan itseäsi fiksumpia alaisia? Niin fiksuja, että he oikeasti onnistuvat vedättämään sinua?

Tänään se on helppo todentaa. Maattomassa alkaa vuoden suurin Haukotus. Osallistuvatko alaisesi, vai osallistutko kenties itse? Oletko sittenkin fiksumpi kuin pomosi?

Laiskana emme jaksa kirjoittaa enempää, vaan kehotamme lukemaan kirjoituksemme päivältä 8.9.2018.

Jäämme odottamaan Hauskotusta.

24.09.2018

Kävimme opintomatkalla Maattoman itänaapurissa, Kaatiksessa. Heillä on vuosisatoja ollut tapana huijata ulkomaalaisilta rahat pois mitä mielikuvituksellisimmilla keinoilla. Yleisin ja eniten käytetty näytti selvästi olevan tekaistut syytteet, joiden varjolla voivat sitten tehdä mitä haluavat ja saavat kaiken näyttämään ainakin leikisti lailliselta.

Bonuksena tekevät toimillaan ulkomaalaisista kaikkien silmissä roistoja ja itsestään hyviksiä, vaikka todellisuudessa kaikki on toisin päin. Toisaalta tyhmiähän ne ulkomaalaiset ovat, jotka alun alkaen rahaa sinne Kaatikseen kiikutti, mutta ei se tyhmyys heistä roistoja tee.

Meidän mielestä idea on aivan loistava ja päätimme tehdä siitä vielä paremman.

Vaikka Kaatiksen valtio on konkurssin partaalla, on siellä iso kasa kansalaisia, jotka ovat keränneet kunnon omaisuuden niillä puliveivauksilla. Huvittavinta koko hommassa on, että ne puliveivaajatkaan eivät halua pitää keräämäänsä pääomaa Kaatiksessa, koska pelkäävät tulevansa puliveivatuksi. Siinä on meidän paikka puliveivata puliveivatut pääomat Maattomaan.

Kaatislaiset rakastavat ökyilyä, eivätkä osaa tehdä mitään puliveivaamatta. He huijaavat ja rikkovat lakeja aina. Siispä myymme heille maata ja annamme rakentaa sille maalle ihan mitä lystäävät, oli se sallittua tai ei. Sen verran rajoitamme rakentamista, että varmistamme rakennusten jälleenmyyntiarvon olevan mahdollisimman korkea.

Seuraavaksi istumme keinutuoliin katselemaan takkatulta, tupruttelemaan sikaria ja odottelemme rauhassa. Kun Kaatislaiset ovat saaneet rakennukset valmiiksi, laitamme Maattoman virkavallan tutkimaan mitä laittomuuksia ovat tehneet. Aina ovat tehneet ja paljon. Eivät osaa olla tekemättä.

Loppu on helppoa. Ratsaamme, syytämme ja tuomitsemme omaisuuden Maattoman valtiolle. Helmet pidämme Maattoman valtiolla ja loput myymme pois. Kaatiksen kassa valuu tasaiseen tahtiin Maattoman kassaan. Mukavinta hommassa on se, että kaikki on ihan oikeasti laillista, eikä mitään tarvitse tekaista.

Paras Kaatis on entinen Kaatis.

22.09.2018

Maattomassa on aikoinaan ollut puhetta kellonajoista. Se keskustelu päättyi lyhyeen, koska meillä ei ole kelloja, eikä aikaa. Ja vaikka olisi, sitä aikaa tulisi aina lisää. Ehtymätön luonnonvara.

Talvi on taas tulossa ja täällä puhutaan jälleen energian säästämisestä. Se on aiheena ihan yhtä typerä kuin aikakeskustelu. Energian määrä on suljetussa systeemissä, kuten maailmankaikkeudessa vakio, joten ei se mihinkään kulu. Vaihtaa vaan olomuotoaan.

Laadimme Toukan kanssa talviasetuksen. Asetus määrää kaikille sähkökäyttöiset peitonlämmittimet pakollisiksi. Huoneiston sisälämpö pitää olla vähintään 25, paitsi makuuhuoneen enintään 10, koska siellä on peitonlämmittimet. Autojen pitää kuluttaa vähintään 100kwh /100km ja jokaisen pitää ajaa vähintään 313km joka päivä. Kaikki valot pitää olla päällä ympäri vuorokauden, koko talven.

Loppuu säästölillitys ja voimme taas keskittyä turskakauppaan.

20.09.2018

Turskabisneksen kasvu uhkaa hidastua. Olemme Toukan kanssa huomanneet, että hälyttävän moni dirikka on yrittänyt ajatella omilla aivoillaan, joten meidän konsultointibisneksen horisontissa on havaittavissa tummia pilviä.

Meidän on aloitettava aivopesu. Ei mitään laimeaa toppatakkipoppoon tuottamaa markkinointia, vaan kunnon aivopesua teho-ohjelmalla.

Kävimme läpi meidän kohderyhmän, eli aivottomat tai laiskat dirikat ja piirsimme heidän tyypillisen päivän kulun. Heti heräämisen jälkeen he tuijottavat ulkoistettuja aivojaan sen verran pihalla kaikesta, että tehopesua ei kannata aloittaa. Sen sijaan tuuppaamme niihin kikottimiin hienovaraisia vihjeitä turskan eri käyttömuodoista. Siitä lisää tulevina päivinä, nyt keskitymme päivän ensimmäiseen ja ratkaisevaan hetkeen, joka sanelee koko kohderyhmän aivopesun suunnan.

Autoradio – aivopesun avain.

Se hetki aamusta, kun dirikat ovat ajavinaan autoa ja kuuntelevinaan radiota, mutta oikeasti keskittyvät räpläämään kikotintaan. Tässä on iskun paikka. Koska he kuitenkin ajavat autoa ja kuuntelevat radiota, on heidän aistit valppaina vastaanottamaan ulkoisia ärsykkeitä, dirikan itse sitä tajuamatta. Toisin sanoen mitä ikinä he radiosta kuulevat, jää kaikumaan heidän onttoon pääkoppaan, aktivoituakseen sopivalla hetkellä. Meidän tehtävä on pitää huoli, että päähän jää pyörimään turska, joka aktivoituu silloin kuin me haluamme.

Siksi ostimme radioaseman ja otimme aamuohjelman haltuun. Muina aikoina syöltäköön tuutista ihan mitä tahansa, meitä ei kiinnosta. Eikä kiinnosta meidän kohderyhmään kuuluvia dirikoitakaan.

Aamuohjelman konsepti on yksinkertainen. Hommataan studioon joku matalaääninen wannabehippi, jonka ääni kutkuttelee naispuolisten dirikoiden alitajuntaa. Kaveriksi riittävän yksinkertainen ja ronski, mutta samalla hennon feminiininen naisääni, jotta ääni jää pyörimään miesdirikoiden tyhjään pääkoppaan. Höysteeksi yksi tai useampi epämääräinen, mies- tai naispuolinen positiivisella tavalla keskusteluun osallistuva hörhö, jotta kaikkien kuulijoiden tiedostamaton ärsytyskynnys ylittyy.

Ohjelman aiheena voi olla ihan mitä tahansa. Kunhan se on sellaista, että satunnainen kanavalle eksyvä, potentiaalinen turskan ostaja jättää sen autonsa muistiin. Arkilätinät tai julkkishörhötykset toiminevat riittävän hyvin. Kuuntelijoita hankimme kuitenkin ihan muualta kuin kanavahyppelijöistä.

Millään muulla ei ole lopulta väliä, kuin sillä, että sana turska toistuu riittävän usein ja mahdollisimman positiivisessa valossa. Esimerkiksi negatiivisten uutisten yhteydessä turska-sanaa ei saa kajauttaa eetteriin. Mitä seksikkäämmin turskaa julistaa, sen parempi.

Pikkuhiljaa turska on pesiytynyt jokaisen kuulijan selkäytimeen ikuisiksi ajoiksi ja täysin heidän huomaamattaan. Myyntihetkellä meidän tarvitsee vain mainita sana turska ja jokaisen dirikan jalkovälissä alkaa kiva kihelmöinti, joka etenee selkärankaa pitkin kohti pääkoppaa, kunnes dirikan suusta pääsee tukahdutettu huudahdus – ostan!

Radio Turska – Toteutunut toiveunesi!

18.09.2018

Aamulla on kiva herätä kassan kilinään, kun meidän ammattiyhdistys hilloaa duunareilta purkinpohjat tyhjiksi. Vaikka kassa pullottaa ääriään myöten, olisi sinne hyvä saada vielä vähän lisää, jotta meidän tulevat mässäilyt olisi varmasti turvattu.

Olemme löytäneet neitseellisen nyhtökohteen, joka on nuppiluvultaan paljon suurempi kuin luulimme. Ainoa ongelma on siinä, että tuo kohderyhmä ei kuulu ammattiyhdistykseen.

Toisin kuin oletimme, Maattomassa on yli 1,6 miljoonaa työikäistä, jotka ovat sen verran fiksuja, etteivät ole suostuneet syytämään nahkojaan meidän loputtomaan mässäilyyn. Kun lasketaan mukaan ei työikäiset, jotka välillisesti hekin voisivat rahoittaa meidän mässäilyä veronahoistaan, nousee luku jo 3,5 miljoonaan. Aivan loistava kohderyhmä nyhdettäväksi!

Meidän Turskabisnekseen palkkaamamme juristi on helmi pykälävelhojen viidakossa. Juristin nimi on muuten Julle. Julle vääntää minkä tahansa pykälän juuri sellaiseksi kuin haluamme ja sen jälkeen meidän on helppo uittaa uudet pykälät Tolppamäen tolloille pohjoisen saunassa.

Nyt tarvitsemme vain pari pientä muutosta. Meidän ammattiyhdistyksellä pitää olla oikeus tehdä sopimuksia, jotka koskevat myös niitä, jotka eivät ole mukana sopimuksessa millään tavalla. Tuolla saamme ne 1,6 miljoonaa työikäistä, ammattiyhdistykseen kuulumatonta ruotuun ja lopulta makselemaan mutkan kautta meidän viuluja, ilman että ne tajuaa mitään. Kiva pikku lisä meidän kassaan.

Toisella muutoksella meidän jäsenmaksusta tehdään verovähennyskelpoinen. Eli pistetään Maattoman valtio maksamaan meidän jäsenmaksut. Sillä me saamme myös nuo laiskat eläkeläiset ja muut selkärangattomat maksamaan meidän kekkerit veronahoillaan.

Sopivasti muotoiltuna kukaan ei tajua, että emme me oikeasti ole pienen duunarin asialla, vaan ihan reippaasti haluamme vain mässätä muiden rahoilla.

Ammattiyhdistys pelastaa, jos ei nyt koko maailmaa, niin ainakin pitää meidät pullassa.

16.09.2018

Sunnuntaina pitää syödä hyvin. Haggis on Maattomassa suurta herkkua. Sitä kokkaillessa tuli mieleen, että meidän ravintola pärjää loistavasti ja sinne lappaa lisää asiakkaita jatkuvasti. Annoimme sen hoitamisen hetkeksi Valtterille, sille Toukan nenässä asuvalle finnille. Yksinkertainen bisnes vaatii yksinkertaisen vetäjän.

Valtteri totesi, että ravintolabisnes on helppoa kuin heinänteko. Myydään asiakkaille sitä samaa ruokaa, mitä saavat muualtakin. Otetaan keulakuvaksi joku hipsterihörhö puolijulkkis. Sellainen joka ei ole liian suosittu, että suostuu hommaan ruokapalkalla, mutta kuitenkin niin tunnettu, että porukkaa kiinnostaa.

Revitään mukaan mikä tahansa halpiskokki, kunhan osaa sommitella ruoan hyvin ja näyttää kuulilta. Otetaan kokista kivoja, uusimman trendin mukaisia kuvia ja hehkutetaan kokkia maasta taivaisiin. Tehdään siitä stara.

Laitetaan ravintolan hinnat niin korkeaksi ja annokset niin pieniksi, että juuri ja juuri vältymme kuolemasta nauruun.

Loppu onkin kassan kilinää.

14.09.2018

Maattomaan on syntynyt lukematon määrä puljuja. Luonnollisesti niille on syntynyt virtuaalinen kirpputori, mistä kuka vain voi ostaa käytettyjä osuuksia puljuista. Koska meillä on Toukan kanssa läjäpäin käyttämättöminä lojuvia nahkoja meidän konsulttifirmassa, ajattelimme ostaa niillä puljuosuuksia. Jos oikein innostumme, niin kokonaisia puljuja.

Ennen ostamista mietimme toki miksi jotain puljua ostaisimme. Ajattelimme kertoa ne mietinnät teillekin. Tietenkin vasta sen jälkeen, kun olemme ensin itse ostaneet riittävästi arvioitavan puljun osuuksia. Eihän kukaan täysjärkinen nimittäin kerro mitään ostoarvioita muille ennen kuin on itse ne hyödyntänyt, paitsi tietenkin ne turskantarjoajat, joita jossain toisissa maailmoissa kutsutaan analyytikoiksi. Ovat sen verran fiksumpia kuin asiakkaansa, että jättävät hyödyntämättä omia arvioitaan, koska tietävät ne turskaksi.

Nyt asiaan. Ensimmäisenä arvioimme torilta löytyvän Sairaustalon.

Tämä toimiala on meidän lemppari yksinkertaisessa neroudessaan. Sairaudet on ehtymätön luonnonvara. Niin kauan kuin on eläviä olentoja, on myös sairauksia. Jos ei niitä oikeita, niin ainakin luulosairauksia.

Jo pelkkä puljun nimi Sairaustalo kertoo sen omistajiensa neroudesta. He eivät edes yritä tehdä ihmisistä terveitä, vaan hoitavat vaan niitä sairauksia. Kun yksi sairaus saadaan hoidettua, kohta tilalle tupsahtaa toinen. Eivätkä kerro mitään sellaista asiakkaille, millä asiakkaat voisivat oikeasti välttää sairaudet. Jos joku sellaista kehtaa kertoa, lyttäävät ne julkisuudessa ilman tieteellistä faktaa olevaksi huuhaaksi. Ja hyvällä menestyksellä.

Toinen huomionarvoinen seikka on se, että oikeasti heidän paras kumppani on julkinen sairaudenhoito. Vaikka Maattoman julkiset sairauskeskukset ovat melko tyhjiä, on niiden laatu niin paskaa, että mikä tahansa niiden kanssa kilpaileva yksityisessä omistuksessa oleva pulju saa toimintansa näyttämään laadukkaalta minimikustannuksin. Niinpä Sairaustalolla on hyvä maine mitättömällä panostuksella ja ne voi lypsää nahkoja omistajille sitä mukaa kun juhlimiselta jotain jää.

Pahimmat riskit liittyvät noihin samoihin seikkoihin. Bisnes loppuu samantien, jos ihmiset rupeavat pitämään itsensä terveinä. Sitä ei kuitenkaan tule koskaan tapahtumaan, koska ihmiset ovat laiskoja ja terveenä pysyminen vaatii työtä ja on vielä melko tylsää. Tämä riski ei varmasti tule koskaan toteutumaan.

Jos julkinen sairaudenhoito yksityistettäisiin, seuraisi siitä se, että ihmiset ymmärtäisivät kuinka paska laatu yksityisellä sektorillakin on. Se taas johtaisi kustannustason nousuun, kun laatua pitäisi parantaa. Jäisi vähemmän rahaa juhlimiseen ja omistajille. Tämäkään riski ei tule todennäköisesti koskaan toteutumaan, koska Maattomassa kukaan Tolppamäen tollo ei tiedä asioista yhtään mitään, joten niiden päät on helppo kääntää pohjoisen saunassa muutaman illan juhlimisen jälkeen. Kansa tietää vielä vähemmän, joten heille voi vilauttaa kuinka kallista yksityinen sairausbisnes on, tietenkin niillä luvuilla, mitkä olisi laadun parantamisen jälkeen.

Tulevaisuudessa pahin uhka on ihmisten muuttuminen roboteiksi, mutta sekin hoidettaisiin vain sillä, että vaihdetaan laitteet samoiksi, mitä nykyään on autokorjaamoilla. Eikä ne robotit tarvitse laatua, kun eivät osaa valittaa.

Ähäkutti, ostimme jo, nyt on sinun vuoro.

12.09.2018

Meidän konsulttifirman päätuote on turska. Kerroimme aiemmin miten saamme myytyä sen turskan kahteen kertaan. Bisnes on todella kannattavaa, mutta aina me haluamme myydä enemmän. Emme ole vielä keksineet miten sen yhden turskan voisi myydä kolmannenkin kerran, joten vaihtoehdoksi jää myydä kappalemäärältään enemmän tai nostaa hintaa.

Myyntimäärän nostaminen kuulostaa aivan liikaa työnteolta, joten keskitymme miettimään miten hintaa voisi nostaa tai saada asiakas ostamaan kolmannen kerran samalla vaivalla.

Aika monen meitä simppelimmänkin hemmon tutkimusten perusteella fysiologiset tarpeet ovat melko perushuttua ihmisille. Vaikuttaisi siis vahvasti siltä, että ensisijaisesti ihmiset haluavat ja pyrkivät pysymään hengissä. Siis terveinä.

Maattomassa kaikki ovat jo aika terveitä, onhan meillä terveyskeskusten sijaan sairauskeskuksia, jotka nekin ovat lähes tyhjiä. Silti kaikki kuolevat joskus. Siinä on meidän sauma tienata lisää. Voimme sittenkin myydä sen saman turskan kolmannen kerran.

Lisäämme turskatoimitukseen oheisen viestin:

Turska tappaa!

Kiitoksia tilauksestanne ja arvostuksestanne konsulttifirmaamme kohtaan. Toivottavasti nautitte kaikista niistä makuelämyksistä, joita juuri toimittamamme, markkinoiden tyhjänpäiväisin turska teille tarjoaa.

Koska arvostamme asiakkaitamme ja toivomme heidän ostavan turskansa jatkossakin meiltä, haluamme pitää teidät ajan tasalla kaikista turskan käyttöön vaikuttavista uusimmista tutkimuksista.

Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan 100% ihmisistä, jotka ovat joskus syöneet turskaa, kuolevat. Näiden kiistattomien tulosten perusteella suosittelemme teille syömisen sijaan pelkkää turskan katselua ja sitäkin kohtuudella. Muutaman tunnin katselulla saatte varmasti tyydytettyä turskankatselutarpeenne.

Koska ymmärrämme, että katseltuanne turskaa, se on teille täysin tarpeeton, haluamme auttaa teitä ratkaisemaan säilytysongelman. Voitte vuorokauden kuluessa turskan saatuanne lähettää sen takaisin meille vain 9,99 nahalla. Lähetys- ja maksuohjeet löydätte tämän viestin kääntöpuolelta.

Kiitos ja pitkää ikää toivottaen,

Allekirjoitus.

Testeissä huomasimme, että 99,9% asiakkaista palauttaa turskan ja voimme myydä saman turskan vielä kolmannen kerran asiakkaan kustannuksella. Loput 0,1% kuolivat ennen kuin ehtivät tehdä palautuksen.

10.09.2018

Nyt kun olemme saaneet sopimusasiat kuosiin, meidän pitäisi enää valita kuka palkataan ensimmäisenä. Sen tiimoilta soittelimme jokuseen nupinmetsästyspuljuun. On ne kyllä totaalisen kujalla siitä miten noita rekryhommeleita puuhastelevat.

Ensiksi se koko projektin kesto. Jokainen niistä helppoheikkien vetämistä puljuista väittää, että sen yhden jantterin tai tantterin palkkaaminen kestäisi ainakin kaksi tai kolme kuukautta. Vähän sama, kuin palokunta sanoisi, että tullaan ehkä kuukauden päästä, jos se teidän tönö kytee vielä silloin.

Toiseksi se testisälä mitä tyrkyttävät. Ihanko oikeasti sitä kannattaa asiakkaalle sanoa, että me ei osata tätä meidän hommaa ja sen takia laitetaan jokainen tyyppi tekemään epämääräisiä testejä, jotka ei lopulta kerro yhtään mitään siitä kannattaako sitä tyyppiä palkata vai ei. Toisaalta ovat kyllä sen verran viisaita, että kokeilevat onko asiakas niin tollo, että menee koukkuun ja maksaa tuosta roskasta jotain. On niillä ainakin hauskaa ollut, kun ovat testejä viritelleet.

Kolmanneksi eivät ole vissiin koskaan kuulleet sanaa koeaika. Väittävät nimittäin, että jonkun palkkaaminen olisi iso riski. Toukan kanssa emme kumpikaan keksineet mitään palkkaamiseen liittyvää riskiä. Mehän voidaan monottaa se jantteri tai tantteri ensimmäisten kuukausien aikana pois koska lystätään, jos naama ei miellytä tai homma ei pelitä. Ja sittenkö meidän pitäisi ihan aikuisten oikeasti maksaa maltaita siitä, että joku nysvää sen palkkaamisen kanssa yhtä kauan kuin on tuo koeaika.

Tulimme siihen lopputulokseen, että noita käyrähakupuljuja käyttävät sellaiset dirikat, jotka ovat laiskoja tai hiukan tyhmiä. Sen lisäksi ne esittävät tärkeämpiä kuin ovat, niillä on mukamas niin kiire, etteivät itse ehdi, eikä kalenteristakaan oikein löydy aikaa haastatteluille. Oikeasti ne on niin tolloja, etteivät edes tiedä mihin hommaan ovat tyyppiä palkkaamassa tai minkälaista tyyppiä etsivät. Onneksi niitä on kuitenkin olemassa.

Päätimme Toukan kanssa laittaa tuollaisen palkkauspuljun perustamisen työlistalle. On se sen verran hauskaa bisnestä. Saa keksiä mitä tahansa järjetöntä ja aina löytyy joku joka haluaa siitä maksaa.

Palkkauksen hoidamme laittamalla pari mainosta ja päivämäärän, jolloin meitä saa tulla tapaamaan ilman mitään hakemuksia. Kätellään kaikki, siirretään sen perusteella ulos ja sisään jonoon. Ulos jonossa oleville sanotaan näkemiin ja sisään jonossa olevilta kysytään paljonko haluavat liksaa. Halvin tarjous pääsee duuniin, loput taalajärjestyksessä jonotuslistalle, josko halvin saa monoa koeaikana.

08.09.2018

Lauantaiaamu Koppakuoriaisen elämässä. Hetki, jolloin heti silmien auettua tunnustelen kuinka mukavat juhlat eilen oli. Väsyttää, mutta ei päänsärkyä. Melko normaalit siis. Ei tylsää, vaan kohtuullisen viihtyisää.

On kahdenlaisia juhlia. Niitä jotka ovat osallistujilleen halpoja, tai ilmaisia, joissa pidetään hauskaa – siis oikeasti hauskaa. Sitten on niitä, jotka maksavat maltaita, joissa pönötetään hillitysti, eikä kenelläkään ole hauskaa.

Ensimmäinen on meidän kielellä hauskotus ja toinen haukotus.

Kumpaakin tarvitaan, joten Toukan kanssa olemme järjestäneet molempia iät ajat.

Haukotuksen konsepti on yksinkertainen. Hankimme kasan mahdollisimman kuuluisia henkilöitä puhumaan niitä samoja asioita, mitä he puhuvat muuallakin. Osallistujat saavat katsoa ja kuunnella puhujia samassa tilassa, jotta voivat kehua kavereilleen nähneensä julkimot livenä. Oikeasti he ovat nähneet heidät isolta näytöltä ihan samalla tavalla kuin videoltakin.

Haukotus hivelee osallistujien egoa niin paljon, että maksavat näkemisestä mitä tahansa. Tai uskottelevat yksinkertaisille pomoilleen, että heidän egon hively olisi firmalle jotenkin tuottavaa. Ei ole. Mutta meidän kannalta se on onneksi kallista. Osallistujat olemme luokitelleen asiakasryhmään nimeltä helpot. Ja niitä riittää. Tuottokin on kiva.

Hauskotuksen konsepti on vieläkin yksinkertaisempi. Jokaisen haukotuksen jälkeen käytämme koko tilaisuuden tuoton juhlien järjestämiseen. Järjestämme niin massiiviset juhlat kuin haukotuksen tuotolla saa. Osallistuminen ei maksa mitään ja sisään pääsee vain kutsulla. Osallistujat kuuluvat kohderyhmään “riittävän simppelit ostaakseen turskaa”.

Kutsun hauskotukseen saa ainoastaan anomalla sitä meiltä. Eikä se todellakaan ole ilmaista. Anomuksen voi lähettää vain maksamalla anomusmaksun. Juhlien järjestäminen maksaa osallistujaa kohden saman, kuin on anomusmaksu. Koska hyväksymme vain joka kymmenennen anomuksen, saamme pienen ja kohtuullisen tuoton jokaisesta hauskotuksesta.

Hauskotuksen tuotoilla pidämme hauskaa.

Jälkikäteen myymme kaikille osallistujille turskaa.

06.09.2018

Työ on jotain kummallista syötävää, joka maistuu samalta kuin greippihapansilakkamehu. Joskus se voi ehkä mahdollisesti olla jopa jotain oikeaa tekemistä ja mukavaa.

Olemme Toukan kanssa melko huolissamme siitä, että joku saattaisi oikeasti haluta tehdä työtä. Maattomassa sellainen ei käy päinsä. Ei vaan käy. Asialle on tehtävä jotain ja heti.

Perustamme ammattiyhdistyksen.

Sen tehtävä on varmistaa, ettei kukaan ikinä uneksi tekevänsä työtä. Työn tekemisen sijaan kaikkien pitää uneksia siitä, ettei tarvitse tehdä töitä. Voiko helpompaa tehtävää olla. Eihän kukaan koskaan muutenkaan unelmoi työstä, jos vaihtoehtona on olla tekemättä.

Jos kuitenkin joku harhautuu ja saa päähänsä, että pitäisi tehdä työtä, ammattiyhdistys rientää apuun.

Uskottelemme eksyneille lampaille, että me pidämme niiden puolia.

Oikeasti me nyhdämme niiltä oravannahat, sijoitamme sitä eteenpäin, mälläämme sillä kunnon lounaita ja muutenkin pistämme sitä haisemaan niin paljon kuin ikinä keksitään. Verovapaasti tietenkin.

Kun joku joskus huomaa, ettei sitä rahaa oikeastaan käytetä mihinkään, millä ne duunarit saisivat lisää liksaa, syytämme siitä niitä firmoja, jotka maksavat niille duunareille niin vähän, ettei ammattiyhdistyksellä riitä rahat kunnon juhliin.

Kun firmat säikähtää älämölöä, ehdotamme niille, että olemme hiljaa, jos firmat kerää nahat meidän puolesta, jolloin duunarit ei tajua kuinka paljon ne syytää meille nahkoja. Ja kun ne ei sitä tajua, me voimme kerätä isomman osan nahkoja duunarien palkoista ja luvata firmoille, ettemme pidä älämälöä, jolloin niiden ei tarvitse maksaa niin paljon duunareille. Kätevää.

Lopulta meillä on ammattiyhdistys, joka lupaa duunareille, että kohta ne voisivat tehdä unelmoimaansa työtä ja saada siitä niin huimaa liksaa, ettei niiden enää tarvitse tehdä työtä, josta ne unelmoi.

Oikeasti duunarit tekee edelleen työtä josta ne ei unelmoi, liksalla joka on niiden mielestä liian pieni ja maksavat jäsenmaksuja ammattiyhditykselle, jonka massit pullottaa niin, että Roope Ankkakin olisi kateellinen.

Miksi kukaan ikinä perustaa yrityksiä, kun oikeasti kaikkien kannattaisi perustaa ammattiyhdistys.

04.09.2018

Tänään Maattomaan perustetaan puuttuva puolue. Se toinen turha puolue.

Tämä puolue tekee ja päättää asioista aina toisella tavalla kuin se toinen turha puolue. Tai niin se ainakin luulee, totuus on yleensä jotain muuta.

Puolue hyväksyy aina kaiken, paitsi sen mitä se vastustaa, tai mistä on sille haittaa. Turhista asioista se ei välitä mitään. Koska se hyväksyy aina kaiken, paitsi turhan, on kaikki asiat sen mielestä turhia. Paitsi ne jotka eivät ole turhia ja jotka se hyväksyy.

Se tietää omasta mielestään aina mitä tuleman pitää ja tekee kaiken aina ennen muita. Siitäkin huolimatta, että Maattomassa ei ole aikaa, eikä tulevaa.

Puolue ei toisaalta tiedä yhtään mitään, joten tälläkin puolueella on toivoton, joka valaa toivoa sen jäseniin ja kertoo jäsenille, mitä heidän tulee haluta toivoa, jotta Toivoton voisi päättää mitä sen jäsenet toivoo. Näin toivottomasta tulee toivottu, josta kehkeytyy toivo, joka ei koskaan toteudu.

Tavoitteena on aito kansanvalta, jossa Toivoton yksin päättää mitä kansa toivoo päättävänsä. Puoluetoiminta on hyvin yksinkertaista.

Eläköön kansa!

Puolueen nimeksi tulkoon Etukeno.

02.09.2018

Jokseenkin omituista, miten niinkin ajaton olemattomuus kuin aika sääntelee joidenkin otusten eloa. Maattomassa ei ole kelloja. Koska ei ole kelloja, ei ole myöskään aikaa.

Päivä alkaa silloin, kun se kullakin alkaa. Ja päättyy, kun on päättyäkseen. Ei kellolla tai ajalla ole mitään tekemistä sen kanssa.

Kello ei edes kerro ajasta yhtään mitään. Se kertoo vain miten numerot vaihtuvat jossain rakkineessa, minkä joku on ristinyt kelloksi. Ja jossain kokonaiset maailmat sinkoilevat päättömästi paikasta toiseen niiden numeroiden opastamana. Niin päätöntä ei ole edes Maattomassa.

Ja sitten ne typerät sanonnat, että aika on rahaa tai kortilla, tai että sitä ei olisi tarpeeksi. Kun ei sitä koskaan ole edes ollut. Kaikki mitä tapahtuu, tapahtuu nyt, ei eilen, eikä kohta. Vaan nyt. On vain tämä hetki. Ei mitään aikaa.

Tämä hetki on jossain tulevaa ja jossain mennyttä. Mutta ei aikaa. Vaan nyt. Kuka tollo edes pitäisi ranteessaan jotain rakkinetta, josta voisi aina lukea sanan nyt. Paitsi ne muutama miljardi tolloa jossain pallolla nimeltä maa, jotka lukee siitä jotain turhia numeroita.

Maattomassa ei ole tolloja (paitsi ne 200 kansan valitsemaa Tolppamäellä).

Niinpä Maattomassa on aina nyt.

 

31.08.2018

Maattomasta puuttuvat puolueet. Asia on heti laitettava kuntoon. Tarvitaan vain kaksi puoluetta, joista toinen on turha ja toinen turha. Kukaan ei kuitenkaan saa koskaan tietää kumpi on turha.

Tänään perustetaan puolueista toinen. Se turha.

Kun on vain kaksi puoluetta, toinen voi vetää vasemmalle ja toinen oikealle, tai pohjoiseen ja etelään, tai sisään ja ulos, tai suokoisopeltoon ja pois, tai kumpikin valitsemaansa suuntaan. Samaan suuntaan ne ei tietenkään koskaan vedä, omasta mielestään.

Tänään perustetaan se, joka vetää toiseen suuntaan kuin toinen.

Puolue vastustaa kaikkea. Ihan kaikkea. Paitsi niitä juttuja, joista se hyötyy. Se haluaa vallan kansalle. Koska sen jäsenet ovat Maattoman olemattomia kansalaisia, se haluaa vallan jäsenilleen. Siis kansalle.

Koska kansalle pitää kertoa mitä se haluaa, jotta se voi sitä haluta ja päättää, että saa haluamansa, jonkun pitää se sille kertoa. Puolue ei sitä voi kertoa, koska puolue ei voi puhua. Puolueella pitää siis olla keulatonkuva, joka kertoo kansalle mitä kansa haluaa ja mitä kansan pitää päättää.

Puolueella on keulakuvana pomoton. Kaikki mitä kansa haluaa ja mitä se päättää tulee siis pomottoman suusta. Puolueen tavoite on tehdä toisesta puolueesta turha. Jotta se siinä onnistuu, sen pitää varmistaa, että kansa voi päättää mitä pomoton sanoo ja että pomoton voi sanoa mitä kansa haluaa päättää.

Tavoitteena on aito kansanvalta, jossa yksin vain pomoton päättää mitä kansa haluaa päättää.

Eläköön kansa!

Puolueen nimeksi tulkoon Takakeno.

29.08.2018

Hamppuköyttä, polyesterinarua, villalankaa, ristilukin seittiä, kuminauhaa ja kolmihaarakehrääjän roikkonarua. Eiköhän noilla saada sidottua ihan mitä vaan. Ja niin, että pysyy. Ei karkaile nesteet, eikä esteet. Eikä edes Toukka pääse rällästämään tai päästämään karkuun mitään mitä olen sitonut.

Aloitin näes rankat toimenpiteet Maattoman pelastamiseksi. Maatonta uhkaa suurin mahdollinen katastrofi. Sinne uhkaa päästä ihmisiä. Ihmisten ilmestyminen on varma tuhon alku.

Miksi se ihminen tänne Maattomaan halajaa? No tietenkin koska siellä on hiiltä. Ilman hiiltä ei ole ihmistä, joten se hiili on niille elintärkeää. Ne tarvitsee hiiltä ihan kaikkeen. Missä hiiltä, siellä ihminen ja siellä tuho.

Pelaan siis varman päälle ja estän ihmisiltä hiilen saannin. Sidon kaiken hiilen niin tiukasti, ettei edes Toukka pääse sitä käpistelemään, vaikka olisi juonut Hiivahillerin voimajuomaa.

Hiilensitomistalkoisiin hep hep.

27.08.2018

Eloa korjataan vielä viisi päivää.

Elo on ehkä huonoimmin suunniteltu masiina, minkä tiedän. Se kestää kerrallaan vain yksitoista kuukautta ja joka vuosi sitä korjataan kokonainen kuukausi.

Maattomassa järjestetään sen vuoksi vuosittainen elonkorjuujuhla. Juhlassa ei tehdä mitään muuta kuin korjataan eloa. Jokainen korjaa oman elonsa kuluneelta vuodelta. Ja samalla vähän vieruskaverienkin, tuttujen, tuntemattomien ja ehkä muidenkin. Lopulta kaikki korjaavat kaikkien eloa. Kovaäänisesti.

Seuraavana aamuna kaikki korjaavat elon korjaamisesta aiheutuneita korjattavia.

25.08.2018

Kävimme Toukan kanssa kummallisessa paikassa. Paikka oli pullollaan tuon tuostaan erilaisempaa sortimenttia raparperilehden rullaimesta kivilohkareiden silottajaan. Hieno mestahan se oli, vietimme siellä koko iltapäivän.

En kyllä vieläkään ymmärrä, miten rakentamani kolmiväärän suoristaja oli joutunut sinne. Sain sen onneksi takaisin. Olinkin jo kaivannut sitä lukuisia kertoja, aina kun isken pääni kolmiväärän rönsyileviin antenneihin.

Kohta ovat antennit entisiä.

23.08.2018

En saanutkaan tehtyä niin paljoa simavahveromehua, kuin olin luvannut torikansalle. Mutta kun olen luvannut, niin pakkohan sitä on lupaukset pitää, ehkä. Jotta saan lorotettua tarpeeksi simaa, pitää tietenkin miettiä miten sitä saisi lisää.

Helppo homma. Tietenkin säästämällä. Jos säästän happea pidättämällä hengitystä ja käytän vähemmän päivänvaloa ja syön tonkeroa, ei se vaikuta mihinkään. Mutta voin sanoa, että säästän, jotta torikansa saisi kaiken siman.

Vaan kun ei sitä silti tarpeeksi ole. Eikä sillä ole väliä, kunhan sanon, että säästän. Siinä vaiheessa kun tajuavat, etteivät saaneetkaan tarpeeksi, olen jo todennäköisesti juonut kaiken siman kuitenkin.

Röyh.

21.08.2018

Ajattelin tänään aloittaa meidän ihka oman valtion suunnittelun. Siitä tulee nimeltään Maaton. Maata sillä ei ole ollenkaan. Eikä järviä, merta, asukkaita tai mitään muutakaan oikeaa olevaa.

Velkaa sillä on. Ja paljon. Uskomattoman paljon.

Se on sellainen hieno virtuaalimaa. Se on olemassa vain Keskustammen ylläpitämässä neuroottisverkossa ja energiansa se saa Tolppamäeltä kumpuavasta tolloudesta. Tolppamäen rajattoman tollouden takia Keskustammea ennen pitää asentaa alitollosuodattimenylipäästin, jottei Keskustammi pääse kärähtämään ylettömästä tolloudesta.

Maattomassa jokainen tekee mitä haluaa, paitsi sitä mitä Kunkku sanoo. Erityisesti on kiellettyä tehdä mitään järkevää. Ensimmäiset uudisasukkaat meidän lisäksi tulevat Tolppamäeltä.

Valtiomuotona on tollismi.

Tästä tulee hieno valtio, joka toimii kuin kuivunut Vikurivirta