13.09.2018

Maaton on iso maa. Etelässä on lumetonta ja pohjoisessa ikiroutaa. Pohjoinen ei kiinnosta ketään, muulloin kuin parina viikkona vuodessa, kun etelän ruuhkalahkeet viilettävät pohjoiseen rentoilemaan tai leikkimään supersankaria.

Kovakuntoisimmatkin supersuorittajat kuitenkin näyttävät nokkaansa ulkoilmassa vain muutaman kilometrin säteellä lämpimistä mökeistään. Se kun riittää mainiosti vakuuttamaan kaikki kaverit siitä kuka on kingi.

Koska ketään ei oikeasti kiinnosta mitä sen muutaman kilometrin päässä mökistä on tai mitä siellä tapahtuu, me voimme Koppiksen kanssa hyödyntää niitä maita ja mantuja meidän konsulttibisneksissä miten huvittaa.

Pitää vain keksiä miten saamme ne etelän ruuhkalahkeet kustantamaan meidän bisnekset, jotta poistamme sellaisen ikävän asian kuin riski.

Ensiksi meidän pitää laajentaa turskabisnestä kattamaan muutama muukin kalalaji. Ihan vaan siksi, että pohjoisen järvissä ei kasva turskaa, koska se elää vain suolaisissa vesissä.

Ensin tosin mietimme, että kippaisimme järviin suolaa ja sen jälkeen ronttaisimme sinne turskaa kasvamaan, mutta tarkemmat laskelmat osoittivat, että on kannattavampaa rontata sitä suolaa maanteille ja pyörittää maailman turhinta tiensuolausbisnestä (josta voin kertoa myöhemmin), joten päädyimme laajentamaan kalavalikoimaa.

Lohi ja taimen. Valitsimme saman tien kaksi. Samalla vaivalla saimme homman näyttämään ammattimaiselta. Kasvavat kuten turska, asuvat lätäköissä, molemmat ui, niillä on evät ja maistuvat hyvältä. Kansa suorastaan rakastaa mässytellä niillä. On pohjoisessa muitakin hyviä kalalajeja, mutta ruuhkalahkeet ei tunne niitä, emmekä viitsi opettaa heitä, saattaisivat vielä oppia ajattelemaan itse.

Uskottelemme ruuhkalahkeille, että pohjoisen kalat ovat kuolemassa sukupuuttoon. Todistamme sen viemällä muutaman silmäätekevän kalastamaan parille lätäkölle, josta pohjoisen jussit ovat normitapaan ryöstökalastaneet paukuilla ja verkoilla kaikki pikkusormea isommat kalat pois. Vetäessään vesiperää ne silmäätekevät ottavat asiakseen turvata pohjoisen kalakannan ja kääntävät kaikki Tolppamäen tollot kannattamaan massiivisia tukiaisia kalaistutuksille. Siis meidän konsulttifirmalle.

Aiemmin olemme jo hommanneet kaikkien mahdollisten kalavesien kalastusoikeudet meidän firmalle. Sen jälkeen me rahastamme tutkimalla mitkä kalalajit ovat kuolemassa. Tietenkin lohi ja taimen. Kerromme, että paras tapa hoitaa kalakantaa on istuttaa niitä jatkuvasti lisää, koska ruuhkalahkeet kalastavat niitä aivan liian paljon samalla kun kiikuttavat kahmalokaupalla valuuttaa pohjoiseen. Oikeasti alle prosentti kaloista päätyy ruuhkalahkeiden pöytiin. Paikallisten annamme kalastaa ilmaiseksi omaan tarpeeseen, jotta he pysyisivät tyytyväisinä, joten vajaa kymmenys syödään paikallisten toimesta. Loput n. 90% meidän firma myy etelään ruuhkalahkeille.

Loistobisnes etten sanoisi. Ensin ruuhkalahkeet rahoittavat meidän raaka-aineen, eli fisut. Sen jälkeen vielä maksavat ronskisti siitä, että saavat syödä ne.

Konsulttibisnes on kannattavaa ja monimuotoista, kalojen lisäksi siellä pohjoisessa on muutakin mielenkiintoista, joista voimme ehkä kertoa lisää tulevaisuudessa!